Pientä vastatuulta

No eihän joka kerta voi kaikki mennä tanssin lailla. Asennukset jatkuivat taas, yhden päivän verran. Mutta onneksi osui taas hyvä sää sille päivälle, kun oli mahdollisuus käydä veneellä. Oli muutkin huomanneet hyvän sään, väkeä oli lähes joka veneessä meidän veneen ympärillä. Ja tietty muuallakin, eihän kaikki nyt meidän ympärillä onneksi pyöri.

Agendalla oli johtoliitokset, antennijohdon vedot veneessä, pentterin uuden valaisimen asennus ja viimeisenä plotterin asennus. Kaikki alkoi kuitenkin kiukuttelulla. Oli kolvi mukana, että saadaan tehtyä kunnolliset johtoliitokset. Isäntä oli tutkinut interwebin ihmeellistä maailmaa taas ja selvitellyt kaikkien suositeltujen menetelmien kesken, mikä nyt voisi olla se meille sopiva tapa. Ja jep, kolvia tarvittaisiin. No mun kolvi on ostettu reippaasti viime vuosituhannen puolella, eikä sitä montaa kertaa ole käytettykään, kun aina on tina tai kolvi ollut häviksissä. Eikä tietenkään tullut mieleenkään kokeilla, että mitenkäs se nyt ulkosalla pelaa. Ei pelannut kovin hyvin. Sen voin kertoa. Eikä kyllä isännällä riitä pinna oikein turaamiseen. No siinä aikamme tiuskittuamme, mitä nyt pari tuntia taisi mennä, niin uskoakseni saimme liitokset kuntoon. Varmaksi ei ihan voi sanoa, kun eipä ollut mitään hupiakkua, että olisi päässyt testaamaan. Sormet vaan kyynärpäitä myöden ristissä, että kaikki on ok. Ihan kivasti ne johdot on ainakin kutistesukitettu, kun se nyt ainakin onnistui. Kuva voisi olla kiva, mutta taisi jäädä ottamatta, kun saattoi olla minullakin jonkinmoinen tatti otsassa siinä vaiheessa.

Uutta mastovaloa ei saatu asennettua, kun siinä on suora selkä. Mastohan ei ole suora, vaan melko täsmälleen ananaspurkin kanssa samalla kaarella etureunastaan. Mistään ei myöskään löydy valmiina mitään sopivaa alumiinilistaa, asennuslevyä tms., josta voisi kiinnityskappaleen tehdä.

Veneessä sisällä vedin antennijohdon mastolle punkan alla. Oli tarkoitus alun perin kiinnittää ruuveilla johtokiinnikkeet punkan pohjaan, mutta siellähän oli tihveräiset. Elikkäs styroksit. Päätin sitten mennä samalla mallilla kuin edellinen, joka sinne oli piuhaa vetänyt. Taas se ihmeitätekevä jeesusteippi sai astua kehiin. Hienosti pysyy, toivottavasti yhtä hienosti kuin se toinenkin on pysynyt. Toki sellaisissa paikoissa, joissa oli mahdollisuus ruuvikiinnikkeillä laittaa, niin laitoin vaikkei ihan helppoa ollutkaan. Niissä se jessekin oli pettänyt, mutta syy saattaa olla ihan pölhössä asennuspaikassa.












Pentteriin isäntä asensi uuden ledvalon, vanhan, ehkä alkuperäisen, vähän kärähtäneen tilalle. Paikka muuttui hieman, uusi tuikku tuli hieman peremmälle niin, että antaa valoa myös jääkaappiin. Mulle jäi liitosten tekeminen ja sukitus. Olipa hankala paikka taas. Vanha johto oli lyhyt ja valaisimesta tulevat johdotkin melko lyhyet. Siinä sitten yrität tehdä jotain liitoksia, kun jalat luistaa vinolla lattialla pois alta. Sain sen toki tehtyä, mutta ei siitä kovin nätti tullut. Tuo johtokiinnike esim. on vanhaan reikään laitettu, mutta ei se mitään pelasta. Ja osa johdosta on päällystetty valkoisella erkalla, kun kutistesukkaa ei vaan saanut joka paikkaan noitten johtojen puitteissa. Saattaa olla, että joudun omaksi mielenrauhakseni vielä hieman modifioimaan.

Kaiken kukkuraksi teimme reiän seinään. Pitkän harkinnan tuloksena totesimme, että se on ainoa oikea vaihtoehto. Olihan plotterille telinekin, mutta se olisi tuonut laitteen niin paljon ulos, että siinä olisi kaikki ohikulkijat olleet ottamassa tukea yms. (Ohikulkijoilla tarkoitan esimerkiksi rakasta nuorinta lastani, en siis ketään random tyyppejä. Poika See ei osaa olla paikallaan, vaan kulkee jatkuvasti eestaas.) Nyt pitää vielä miettiä jokin kaunistus sisäpuolelle, millä peitetään plotterin tausta ja johdot saadaan vietyä nätisti sähkökaappiin.





Voi voi, kunpa sitä muistaisi aina katsoa kunnolla taaksepäin ja taputtaisi itseään olalle hyvästä työstä. Olihan tuossakin jo vaikka mitä, mitä saatiin eteenpäin.