Testing testing

Pelastusliivien testausta kotosalla. Isäntä punnitsi kaasupatruunat ja puhalsi liivit täyteen ilmaa. Puhalsin mäkin yhden ja kaikki lapset pääsivät puhaltamaan sitä yhtä mun päälläni.




Tuolla ne nyt on sohvalla möllöttäneet pari päivää. Yksi vaikuttaisi vuotavan hieman, mutta testataan vielä uudelleen. Vaikka vielä ammeeseen veisi vesitestiin. Onneksi niitä on noin monta ehjää kuitenkin. Lapsilla onkin ihan perinteiset lasten liivit.

Pientä vastatuulta

No eihän joka kerta voi kaikki mennä tanssin lailla. Asennukset jatkuivat taas, yhden päivän verran. Mutta onneksi osui taas hyvä sää sille päivälle, kun oli mahdollisuus käydä veneellä. Oli muutkin huomanneet hyvän sään, väkeä oli lähes joka veneessä meidän veneen ympärillä. Ja tietty muuallakin, eihän kaikki nyt meidän ympärillä onneksi pyöri.

Agendalla oli johtoliitokset, antennijohdon vedot veneessä, pentterin uuden valaisimen asennus ja viimeisenä plotterin asennus. Kaikki alkoi kuitenkin kiukuttelulla. Oli kolvi mukana, että saadaan tehtyä kunnolliset johtoliitokset. Isäntä oli tutkinut interwebin ihmeellistä maailmaa taas ja selvitellyt kaikkien suositeltujen menetelmien kesken, mikä nyt voisi olla se meille sopiva tapa. Ja jep, kolvia tarvittaisiin. No mun kolvi on ostettu reippaasti viime vuosituhannen puolella, eikä sitä montaa kertaa ole käytettykään, kun aina on tina tai kolvi ollut häviksissä. Eikä tietenkään tullut mieleenkään kokeilla, että mitenkäs se nyt ulkosalla pelaa. Ei pelannut kovin hyvin. Sen voin kertoa. Eikä kyllä isännällä riitä pinna oikein turaamiseen. No siinä aikamme tiuskittuamme, mitä nyt pari tuntia taisi mennä, niin uskoakseni saimme liitokset kuntoon. Varmaksi ei ihan voi sanoa, kun eipä ollut mitään hupiakkua, että olisi päässyt testaamaan. Sormet vaan kyynärpäitä myöden ristissä, että kaikki on ok. Ihan kivasti ne johdot on ainakin kutistesukitettu, kun se nyt ainakin onnistui. Kuva voisi olla kiva, mutta taisi jäädä ottamatta, kun saattoi olla minullakin jonkinmoinen tatti otsassa siinä vaiheessa.

Uutta mastovaloa ei saatu asennettua, kun siinä on suora selkä. Mastohan ei ole suora, vaan melko täsmälleen ananaspurkin kanssa samalla kaarella etureunastaan. Mistään ei myöskään löydy valmiina mitään sopivaa alumiinilistaa, asennuslevyä tms., josta voisi kiinnityskappaleen tehdä.

Veneessä sisällä vedin antennijohdon mastolle punkan alla. Oli tarkoitus alun perin kiinnittää ruuveilla johtokiinnikkeet punkan pohjaan, mutta siellähän oli tihveräiset. Elikkäs styroksit. Päätin sitten mennä samalla mallilla kuin edellinen, joka sinne oli piuhaa vetänyt. Taas se ihmeitätekevä jeesusteippi sai astua kehiin. Hienosti pysyy, toivottavasti yhtä hienosti kuin se toinenkin on pysynyt. Toki sellaisissa paikoissa, joissa oli mahdollisuus ruuvikiinnikkeillä laittaa, niin laitoin vaikkei ihan helppoa ollutkaan. Niissä se jessekin oli pettänyt, mutta syy saattaa olla ihan pölhössä asennuspaikassa.












Pentteriin isäntä asensi uuden ledvalon, vanhan, ehkä alkuperäisen, vähän kärähtäneen tilalle. Paikka muuttui hieman, uusi tuikku tuli hieman peremmälle niin, että antaa valoa myös jääkaappiin. Mulle jäi liitosten tekeminen ja sukitus. Olipa hankala paikka taas. Vanha johto oli lyhyt ja valaisimesta tulevat johdotkin melko lyhyet. Siinä sitten yrität tehdä jotain liitoksia, kun jalat luistaa vinolla lattialla pois alta. Sain sen toki tehtyä, mutta ei siitä kovin nätti tullut. Tuo johtokiinnike esim. on vanhaan reikään laitettu, mutta ei se mitään pelasta. Ja osa johdosta on päällystetty valkoisella erkalla, kun kutistesukkaa ei vaan saanut joka paikkaan noitten johtojen puitteissa. Saattaa olla, että joudun omaksi mielenrauhakseni vielä hieman modifioimaan.

Kaiken kukkuraksi teimme reiän seinään. Pitkän harkinnan tuloksena totesimme, että se on ainoa oikea vaihtoehto. Olihan plotterille telinekin, mutta se olisi tuonut laitteen niin paljon ulos, että siinä olisi kaikki ohikulkijat olleet ottamassa tukea yms. (Ohikulkijoilla tarkoitan esimerkiksi rakasta nuorinta lastani, en siis ketään random tyyppejä. Poika See ei osaa olla paikallaan, vaan kulkee jatkuvasti eestaas.) Nyt pitää vielä miettiä jokin kaunistus sisäpuolelle, millä peitetään plotterin tausta ja johdot saadaan vietyä nätisti sähkökaappiin.





Voi voi, kunpa sitä muistaisi aina katsoa kunnolla taaksepäin ja taputtaisi itseään olalle hyvästä työstä. Olihan tuossakin jo vaikka mitä, mitä saatiin eteenpäin.

Asennuksia

Kun tuo sää vaihtelee ihan oman päänsä mukaan, eikä oikein kunnioita meidän veneen kevätkunnostuksia, niin on pitänyt vaan sopeutua. Kovin montaa kertaa ei ole viitsinyt pakata itseään Michelin-ukoksi, kun se vähän haittaa työskentelyä.


Vappupäivää kunnioitettiin tekemällä pitkä työpäivä. Mutta silloinhan olikin hieno ilma. Ihme juttu. Oli tarkoitus kaksi edellistä päivää käyttää, mutta eihän silloisessa kelissä ollut intoa. No, kaikki sujui odotettua helpommin ja yksi päivä riitti ihan kivasti. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi työkalupakki jäi kotiin.















Uimatason puut kiinnitettiin takaisin paikalleen. Ankannokan puuosat oli tarkoitus asentaa myös, mutta eiköhän siitäkin jäänyt teräsosat kotiin.

Suurin tavoite oli saada antennille sekä masto- ja ankkurivaloille piuhat vedettyä. Mastovalolle piuhat kyllä tulivat, mutta kun taisivat olla alkuperäiset, niin ajateltiin vaihtaa samaan syssyyn. Ankkurivalon tarve ei ole toistaiseksi tullut eteen, mutta laitettiin sillekin johto ja asennettiin valo maston päälle. Vhf-antenni oli aiemmin veneen perässä, jonkun suhteellisen lyhyen putken päässä. Otettiin se pois tieltä jo viime kesänä ja nyt saatiin kunnollinen kaapeli maston huippuun sillekin.

Oli kyllä paljon onnea matkassa noiden piuhojen kanssa. Meillä oli oletus, että maston sisällä on putki johdoille. Olihan se, ainakin kahden metrin päässä tyvestä. Yläpäästä taas ei tiennyt, että lähteekö putki reiän kohdalta, joten alakautta lähdettiin johtovaijeria työntämään. Isäntä sai sen ehkä korkeintaan kahden minuutin yrittämisen jälkeen putkeen ja ylös asti. Putken yläpää ei ihan reiän kohdalle sattunut, mutta sain vaijerin vedettyä ulos. Ja kiitosta vaan taas jeesusteipin keksijälle, sillä saatiin piuhat niputettua vaijeriin niin hyvin, että ne saatiin vedettyä alas. Mastovalon piuha saatiin vedettyä vanhaan johtoon kiinnitettynä. Hiphurraa jne.

Kaiken kukkuraksi saatiin upotettua VHF-radio pulpetin päälle kaappiin. Tuli tuokin tila oikeasti hyötykäyttöön. Tähän asti se on ollut melko epämääräinen nielu, jonne voi kadota melkein mitä vain ja jos jotakin ei löydy muualta, niin sieltä sitä sitten on etsitty.

Peilaa jo

Nyt on lakattu ja öljytty ainakin viiteen kertaan. Alkaa näyttämään melko hyvältä. Tai nii hyviltä kuin nuo nyt voi näyttää. Viilut kun on melko haristuneet  loppuun hiotut. Oviluukut nyt pitää lakata vielä toiseltakin puolelta, mutta onhan tässä jo puolimatka ohitettu. Muut osat voisi jo laittaa paikoilleen. Tai no, pitää niiden vielä kuivua ainakin huomiseen. 2/3 pojista tosin on kuumeessa, joten saattaa olla, ettei edes päästä veneelle tänä viikonloppuna.

Hyvä olisi myös, jos saisi pikkuhiljaa tuon työpajan pois kasvihuoneesta. Saisi ainakin tomaatit sinne kasvamaan.

Merisumu

Viime viikon perjantaina matkalla Suomenlinnaan sumu yllätti, minut. En huomannut tai tullut katsoneeksi pidemmälle Kauppatorilta. Vasta lautassa tajusin, että on kunnon merisumu ilmoilla. Satuin vielä sellaiseen aikaan lauttaan, että sen reitti meni ties mistä. Kyllä sitä ihminen voi mennä suuntavaistoiltaan ihan totaalisesti noinkin lyhyellä ja tutulla merimatkalla. On kyllä toisaalta aika makea fiilis, älyttömän rauhallista. Tai ainakin sumutorvien soittojen välissä.

Yläkuvassa siintää Lonna, keskimmäisessä Pikku Mustasaari ja merisotakoulu ja alimmassa kuvassa lähestytään Iso Mustasaarta.

Melkein voisi kutsua kevääksi

Pääsiäisenä käytiin purkamassa pressuteline veneen päältä. Kävi aika paljon nopeammin kuin pystytys. Tehtiin me muitakin juttuja, mutta eihän siinä kelissä ihan kauhean mielellään mihinkään isompaan hommaan pystynyt. Heti kun oltiin saatu pressu ja teline alas, alkoi pyyttää lunta. Toki se vaihtui auringonpaisteeseen ehkä viiden minuutin välein.

Ainakin on nyt paremmin tiedossa, mitä vielä pitäisi tehdä, jotta veneen viitsisi laittaa vesille. Kunnon kuuraus kauttaaltaan ja kiillotus kyljille täytyy tehdä heti kun naapurit ovat lopettaneet hiomisen. Johtoja pitää vetää mastoon ja asentaa uusi ankkuri- ja kansivalo. Muutama valo pitää sisälläkin uusia, vanhoista on sisäkalut hapertuneet murusiksi. Vhf pitäisi asentaa / upottaa kaappiin ja muutama hylly askarrella ja asentaa.

Kotona ollaan lakattu luukkuja ym. ja öljytty ankannokasta ja uimatasosta rallit. Tai ei ne ihan valmiina vielä ole, mutta hyvässä vauhdissa homma etenee kuitenkin. Onneksi kasvihuoneessa on tilaa vielä, aika hyvä paikka näillä lämpötiloilla touhuta. Kestäähän tuo kuivuminen vähän kauemmin kuin sisällä, mutta ilmanvaihto on huomattavasti parempi.

Takaumia

Kun olen kerran koittanut kirjoitella tänne viimevuotiset tapahtumat veneen osalta, niin kyllähän tämäkin siihen satsiin kuuluu. Päästiin viemään vene talvisäilöön vasta melko myöhään, 23.lokakuuta. Oli kaikenlaista vesirokoista lähtien, mikä hieman lykkäsi ajankohtaa. Ajettiin koko matka moottorilla, kun ei viitsitty kastella purjeita enää. 

Keli oli melko mukava, kun oli osannut laittaa kylliksi lämpöistä päällensä. Juuri muita veneitä ei nähty. Kotisatamassakin oli vain muutama muu vene vielä. Yksi troolari (yläkuvassa) ja toinen purjevene taisi olla saldo koko matkalla. Se toinenkin purjevene taisi olla matkalla maihin, kun masto oli jo otettu pois. Aika rauhassa sai kulkea siis, mutta oli se jotenkin kummallista.

Perille päästiin, vaikka vesi olikin tosi matalalla. Kun tultiin laituriin sopivalla vauhdilla, niin saatiin kynnettyä mutapohjaa sen verran, että vene työntyi tarpeeksi lähelle laituria. Septitankkikin saatiin tyhjättyä, kotisatamasta kun oli jo pumppu laitettu pakettiin. Melkolailla oli viimeiset hetket viedä vene telakalle. Kotimatkalla taisi tulla ensimmäiset lumihiutaleet.